Ulla Taalasmaa ja Tale

Ulla Taalasmaa tuli meille alun perin pääsiäistipuksi. Ullalla on lapsi, joka nimettiin Taleksi. Ulla ja Tale asuivat aluksi häkissä, mutta pian Ulla teki selväsi, ettei se halunnut olla mikään häkkikana ja ne siirrettiin isoon avoimeen karsinaan kanien seuraan. Pian Ulla lensi sieltä pois ja kulki missä itse halusi. Se otti paikan haltuunsa ja oli erittäin seurallinen. Se seurasi jokaista liikettämme ja kulki perässä vahtimassa karsinoiden siivoamista ja työn jälkeä. Tästä se sai nimensä Ulla Taalasmaa, tuttavallisemmin Ulla, joka esikuvansa tavoin tunkee nokkansa joka paikkaan. Kevään edetessä se laajensi reviiriään ulos ja kävi tarkastamassa myös siellä kaikki paikat. Tale sai paljon huomiota ja se oppi olemaan kädellä ja nauttimaan silityksistä. Se lensi lasten olkapäille ja erityisesti se tykkäsi lapsista joilla oli tupsupipo. Tale oppi lentämään pois karsinasta ja se sai vapaasti liikkua siellä missä halusi. Tosin se ei liikkunut ihan niin laajasti, kuin Ulla. Tale viihtyi erittäin hyvin kanien seurassa ja palasi sinne kerta toisensa jälkeen. Kevään edetessä isommat kanat päästettiin ulkoilemaan vapaasti. Ulla lyöttäytyi näiden kanojen seuraan ja meni toisinaan myös kanataloon nukkumaan niiden kanssa. Toisina öinä se tuli Talen kanssa nukkumaan karsinoiden päälle. Ulla käy aina välillä tervehtimässä hevosystäväänsä Aickaa sen karsinassa ja Tale nukkui Mio-ponin selässä. Lopulta myös kanit siirrettiin ulkotiloihin ja Tele oli aika yksinäinen, koska Ulla oli ulkona kanalaumassa ja kanit oli ulkona häkissään. Eräänä yönä kanit olivat karanneet ja Tale oli mennyt omatoimisesti niiden häkkiin. Häkissä oli muutama kani jäljellä, kaikki kanit saatiin kuitenkin kiinni ja niin Tale sai jäädä kanihäkkiin. Muutaman viikon päästä Tale tuli kuitenkin levottomaksi ja se pääsi ulos häkistä. Edelleen se tuli yöksi talliin nukkumaan, kunnes se löysi Väiski-kanin joka asuu pihallamme vapaana ja lyöttäytyi Väiskin seuraan. Talesta voikin sanoa, että se on kana I:llä (kani). Molemmat ja voit nähdä nämä onnelliset vapaat kanat pihallamme.

Telen, Väiskin ja Ullan yhteinen aamupala hetki.

Ulla ottamassa aurinkoa.

Tale

Väiski ja Ulla

Väiski ja Tale

Aino ja Tale

Raita tuli taloon

Raita on portugalinvesikoira, joka päätyi meille sattumalta.  Ennestään meillä on Zin-Zin työkoirana, joten emme halua asiakkaiden ottavan siihen kontaktia. Trindi vahtii pihaamme öisin kettujen varalta ja on erittäin omapäinen tapaus. Parhaimmillaan se kulkee vieraidemme kanssa, mutta jos Trindiä ei huvita näyttäytyä se saattaa pysyä piilossa koko päivän. Fjonkka meni kasvattajan luokse synnyttämään pentuja ja Happy koira masentui ilman Fjonkkaa. Se kaivoi kuopan pöydän alle ja mökötti siellä. Vieraamme kyselivät koirien perään, joten asialle piti tehdä jotain. Niinpä aloimme tutkia koira tarjontaa netistä. Löysimme ilmoituksen pienestä koirasta, jota tarjottiin sijoituskoiraksi. Soitimme kasvattajalle kysyäksemme, onko pentu vielä vapaa ja voiko sen nähdä? Seuraavana päivänä he tulivat käymään pieni karvapallo kanssa. Sen veli näytti hyvältä ja se oli ryhdikäs, joten päätimme antaa pienelle karvapallolle mahdollisuuden. Seuraavaan päivään mennessä pieni koira oli hurmannut meidät kaikki, paitsi pikku Happyn joka murjotti entistä enemmän. Parin päivän päästä Happy suostui salaa leikkimään uuden tulokkaan kanssa ja pian niistä tuli erottamattomat ystävät.

Karvapallolla on toki nimikin. Sen nimi on Raita. Nimensä se on saanut raidan mukaan joka sillä oli syntyessä, tosin nyttemmin sitä raitaa on hankalampi löytää.

Raita sopeutui hyvin muuhun laumaan. Fjonkka on palannut kotiin synnytettyään 12 pentua! Raita on ottanut oppia isommista koirista. Se on oppinut niiltä miten lampaita sekä muita eläimiä hoidetaan ja pestään. Toisinaan kolme koiraa pesee yhtä lammasta ja lammas makaa onnellisena paikallaan nauttien huomiosta. Välillä tuntuu, että lampaat luulevat olevansa koiria.

Raita rakastaa metsälenkkejä hevosten kanssa. Metsässä se viilettää tuulispään lailla. Hauskinta on, kun päästään pellolle. Siellä on tilaa leikkiä Happyn kanssa. Tosin Happyllä on vaikeuksia pysyä Raidan perässä lyhyillä jaloillaan.

Raita rakastaa vettä ja vesileikkejä yli kaiken. Se ui missä tahansa, kuten lehmien ja hevosten juoma saaveissa. Se hyppää saaviin kokonaan. Kerran eräs astia oli jäässä, joten Raita ei päässytkään uimaan. Tämä hidasti Raitaa vain hieman. Se otti vauhtia ja hyppäsi tasajalkaa jään päälle, niin että jää hajosi ja Raita pääsi uimaan. Se sukelsi toisessa astiassa, niin että sen takajalat vain näkyivät ja meidän piti nostaa se sieltä pois. Odottelemme innolla kesää, jotta pääsemme uimaan sen kanssa ihan oikeasti.

Raidalla on aina uusia kujeita mielessä, se haluaa kantaa esineitä suussaan. Mikäli joku tavara katoaa, voi olla aika varma, että Raita on vienyt sen jonnekin piiloon. Raidan elämänilo on uskomaton, se on aina onnellinen ja se osaa jopa nauraa. Se kiemurtelee onnesta, jos se saa vähänkin huomiota ja se on ihan kaikkien kaveri.

Raita

Raidan leikki hetki.

Vesi on niin ihanaa, jopa joulukuussa.

Ystävykset Raita ja Happy.

Raita pitää lumileikeistä.

Pusun tarina

Pusu oli pienenä porsaana erityisen seurallinen ja ihmisrakas. Nimensä se sai kotitilallaan siitä, että se nuoli hoitajansa kättä. Niinpä siitä tuli Pusu, koska se tykkäsi pussailla. Sillä oli maailman kauneimmat silmät.

Pienenä Pusu oli vilkas ja tutki tomerasti paikkoja tehden itselleen omia kuoppia ympäri tilaa. Edelleen näitä Pusun nukkuma paikkoja löytyy pihaltamme. Joka säälle piti olla oma kuoppa. Erityisesti kesällä se rakasti monttua, jossa oli vettä ja mutaa, siinä oli mukava makoilla.

Pusu oli seurallinen ja se vastasi röhkimällä, kun sitä kutsui nimeltä. Jos se ei saanut omasta mielestään tarpeeksi huomiota, se tuli kaatamaan kottikärryt tai meni väärään karsinaan nukkumaan.

Toisinaan Pusu oli vähän turhankin seurallinen. Yhden kerran se meni asiakkaan kanssa vessaan, jolloin saman seurueen jäsenet tulivat juosten sanomaan meille: ”Tulkaa pelastamaan meidän mummo, koska se iso sika meni kanssa vessaan.”  Useat polttariporukat pääsivät pesemään ja rasvaamaan Pusua ja siitä se nautti valtavasti. Kiima-aikana se oli ihan mahdoton, se halusi seurustella koko ajan ihmisten kanssa ja sitä olisi pitänyt huomioida jatkuvasti. Kiima-aikana se rakastui silmittömästi poneihin ja ponitalutuksesta ei meinannut tulla yhtään mitään, kun Pusu vaan juoksi ponien perässä. Weltsu hevonen oli sen mielestä paras, koska se suostui rapsuttamaan Pusua aidan yli.

Eräs meidän tallityttö oli kerran tulossa kipeäksi, ja hänellä oli vähän kylmä. Niinpä hän meni Pusun päälle lämmittelemään. Siinä molemmat nukkuivat yhdessä sulassa sovussa.

Viimekesänä Pusu osallistui tomerasti maneesin rakennus projektiin ja oli omasta mielestään koko työmaan johtaja.

Isoa sikaa tultiin katsomaan kaukaakin, ja siitä on kuvia vaikka missä. Sen kanssa pystyi menemään kaverikuvaan ja viime kesänä sitä oli katsomassa mm. kiinalaisia. Parasta oli, kun meidän minipossun ja Pusun karsinat olivat vierekkäin, niin että ensin oli minipossu ja sitten Pusu. Ihmiset aina päivittelivät minipossun kohdalla, että onpas iso sika. Ihmisten ilme oli näkemisen arvoinen, kun he siirtyivät metrin eteenpäin ja näkivät 400 kiloisen Pusun.

Pusu eli onnellisen ja vapaan elämän kanssamme. Viimeiseen asti se jaksoi viihdyttää asiakkaita. Se saavutti kunnioitettavan 6-vuoden iän. Siat on jalostettu kasvamaan nopeasti isoiksi ja tämä aiheuttaa sen, että lopulta sikojen jalat eivät enää kestä niiden omaa painoa. Nyt Pusu saa rauhassa tonki pilvien seassa niin paljon, kun haluaa ilman huolia. Trindi koiramme oli sen vierellä loppuun asti vahtien, että Pusu pääsi turvallisesti viimeiselle matkalleen.

Pusu toi paljon iloa meidän kaikkien elämään, viihdyttämällä meitä hauskoilla puuhillaan. Se opetti meille kärsivällisyyttä ja kuinka rajatonta rakkaus voi olla. Pusu tulee säilymään ikuisesti meidän kaikkien sydämissä ja muistoissa. 

Pusu

Aino ja Pusu

Pusu ja karitsa

Pusu yhdessä lempipaikoistaan turvekasassa.

Rehndahlin tuntihevoset

Aladdin on spottedponi, joka sopii hyvin pienten lasten ratsuksi. Se on syntynyt 1995. Sillä on turvallista aloittaa ratsastus harrastus. Hauskan ”Peppin hevosen” värityksen ansiosta, se on erityisesti pienten lasten suosikki, ja moni aloittaa sen kanssa ratsastukse ponitalutuksen myötä. Se on ollut kesän vapaana ja pikkulapset ovat saaneet käydä istumassa sen selässä, niin että vanhemmat ovat pitäneet lapsistaan kiinni. Aladdin on toisinaan melkoinen riiviö ja keksii jekkuja hoitajiensa pään menoksi. Hoitaessa tämä poni on kiltti. Aladdin on toisinaan hieman laiskan puoleinen tunneilla, mutta esteet saavat sen innostumaan. Se on varma maastoponi ja se pitää metsälenkeistä.

Aladdin

Caprio on 12-vuotias shetlanninponi. Se on monien tuntialaisten suosikki, koska se on reipas mutta kuitenkin luotettava. Caprio rakastaa hyppäämistä. Pienen kokonsa ansiosta Caprion kanssa on hyvä aloittaa ratsastus harrastus. Sen kanssa pikku lapset voivat ottaa ensi askeliaan hevosen selässä. Maastoilu on Caprion mielestä hauskaa vaihtelua.

Caprio

Mio on 12-vuotias spotted/Welsh. Se on vähän isompi kuin Aladdin ja Caprio, joten se on lapsille hyvä askel isompiin hevosiin. Mio on söpö ja sitä on mukava hoitaa. Se on herkkä ratsastaessa, eikä tarvitse suuria apuja. Se on reipas, mutta osaa se olla laiskakin ja toisinaan varsinainen jääräpää. Mion kanssa oppii olemaan selkeä ja päättäväinen. Se pitää hyppäämisestä ja maastossa se on usein johtoponina.

Mio

Santos on syntynyt 2001 ja on iso rieteytysponi. Kokonsa puolesta se on hyvä ratsu lapsille ennen hevosia ja sillä voi ratsastaa myös aikuiset. Hoidettaessa Santos on kiltti. Se on vähän laiskan puoleinen ja vaatii ratsastajalta työntekoa. Hyvä ratsastaja saa sen toimimaan ja tämä tekeekin Santoksesta hyvän opetusmestarin. Esteiden hyppäämisestä Sannos innostuu.

Santos ja Suppe

Elsa on iso risteytysponi ja on 5-vuotias. Kokonsa puolesta se sopii sekä aikuisille, että isommille lapsille. Sen hoitaminen on hauskaa. Tunneilla se on hieman laiska, mutta myös herkkä. Tämän ponin avulla voit oppia olemaan itse herkempi ja opetella kevyitä apuja. Esteistä se pitää paljon ja innostuu, kun vain näkeekin esteen.

Elsa ja AK

Rubin on kaunis 8-vuotias hannoveri, joka hurmaa kauniilla ulkonäöllään useimmat. Se vaatii kokeneen ratsastajan jolla on hyvä istunta ja tasapaino. Rubinilla on hyvä ratsastaa ainakin kaksi kertaa viikossa, koska se toimii parhaiten silloin kun luottamus ihmiseen on kunnossa. Se on herkkä ratsastettava, mutta herkkyys palkitsee ratsastajan. Hoitotoimenpiteet syjuvat hyvin ja sen kanssa voi edetä pitkälle.

Rubin

Weltsu on 11-vuotias FWB. Tämä iso herra, ottaa ihmiset omakseen ja sen takia sillä pitää ratsastaa ainakin keksi kertaa viikossa. Se on sympaattinen ja nauttii huomiosta, se siitä että sen kanssa puuhastellaan. Tästä hevosesta voit saada ikuisen ystävän.  Weltsu vaatii ratsastajan, jolla on perusasiat kunnossa. Sen kanssa voi edetä pitkälle ja opetusmestarina se on vertaansa vailla. Ratsastajan tarvitsee olla nöyrä ja mieleltään avoin, jolloin Weltsu palkitsee ratsastajansa hienoilla suorituksilla. Sen kanssa hyvä huumorintaju ja itsetunto ovat paikallaan.

Weltsu

Henni on 12-vuotias lämminverinen. Ison kokonsa puolesta se on aikuisten hevonen. Se on herkkä ja rauhallinen ratsu, jonka kanssa voit opetella perusasiat. Henni sopii myös aloitteleville aikuisille. Rauhallisuus on sen kanssa valttia ja opit alusta asti herkäksi ratsastajaksi. Se pitää huomiosta ja siitä, että sitä hoidetaan.

Henni

Maneesi

Rehndahliin on kesästä asti ahkerasti rakennettu maneesia ratsastuskentälle. Maneesi valmistuu nyt marraskuussa. Otamme vastaan uusia oppilaita jotka haluavat oppia ratsastamaan ja myöskin hoitamaan hevosia! Tarkoituksena on luoda oppilaiden ja hevosten välille toimiva yhteistyö jossa hevosta ei kohdella työkaluna. Kaiken ikäiset oppilaat ovat tervetulleita!

 

 

Tässä maneesia vielä rakennetaan

 

 

Maneesi jo melkein valmis !

 

 

Jos kiinnostuit ratsastuksesta tai hevosten/ponien hoidosta  niin voit ottaa yhteyttä ja kysellä lisää:  

Sussi, 040-5849288
tai

A-K, 040-8362511

 

Seuraavassa tekstissä ajattelin kertoa vähän enemmän meidän ratsukoista :)

 

 

 

 

 

 

 

Estekilpailut

Sunnuntaina 15.2012 kolme ratsukkoa osallistui Sol Dal tallin järjestämiin estekilpailuihin. Kilpailuissa Rehndahlia edusti Aino ja Caprio, Anna-Kaisa ja Elsa, sekä Minttu ja Elsa.
Kilpailuissa oli hyvä tunnelma ja lämmin vastaanotto, Rehndahl kiittää mukavasta kisapäivästä.

 Aino ja Caprio

Minttu ja Elsa

Micra 16.7.2010-10.7.2012

Micra nukkui pois 10.7.2012 rakkaidensa ympäröimänä.

Se opetti meille lyhyen elämänsä aikana mitä kaikkea voi saada aikaan, jos jaksaa olla tarpeeksi päättäväinen. Sen harmaan kivenkin voi saada siirtymään, jos vain on tarpeeksi tahtoa. Kun se oli jotain päättänyt, se myös toteutti päätöksensä.

Micra oli mitä rakastettavin persoona, se rakasti myös itse kaikkia ja kaikkea. Se oli jokaisen kaveri.

Micra siirtyi taivaan vihreille laitumille, jossa se voi laukata ja pukitella mielin määrin.

Micra oli Pieni Suuri Hevonen, joka jätti kavion jälkensä meidän kaikkien sydämiin, säilyttäen ikuisesti paikkansa meidän muistoissa.

Micra

Micra ja Barbie